sisältää sisältö- ja muotohavaintoja kaikenlaisesta mediasta. Niin lehdistö kuin sähköinenkin media elävät näinä aikoina rauhoittumisen vaihetta. Tempoilu on laantunut ja ollaan valistuneen journalismin kannalle ainakin sanoissa. Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan kiinnostavuus on tärkein uutisvalinnan peruste nykyisin vain STT:ssä ja Yleisradiossa. Niiden tuotantoa seuraamalla kuitenkin huomaa, että tämä julistus ja käytäntö eivät lukijoiden ja kuuntelijoiden onneksi kohtaa. Myös Yle ja STT käyttävät kehittyneempiä valintaperusteita. Ainakin Ylessä ne ovat peräisin 1960- ja 1970 -luvuilta.
Tämä oli
ennen syksyn 50-vuotisjuhlia. Uutiskriteerit nousivat siellä odotetusti
esille. Uutisjohtaja Jääskeläinen
sanoi, että kriteereitä käytetään uutislähetyksissä. Verkkoon ja muuhun
vapaaseen käyttöön sopivat väljemmät valinnat. Varmaan viisas keskitien
valinta.
14.3.2010
Salatut motiivit pinnalla
Jouko Marttila kiitteli
Pekka Hyväristä ”salatut motiivit” termin kehittelystä. Enpä malta olla
mainitsematta, että havaintojeni mukaan termi esiintyy ensi kerran Uutishuoneen
sivuilla. Termi ilmaantui paperille, kun kirjoitin uutisvalinnan
moninaisuudesta ja mm. ”varmuuden vuoksi toiminnasta”. Nyt otin asian esille,
kun erikoistutkija Heikki Kuutti käytti termiä kirjoittaessaan Helsingin
Sanomissa mediaan kohdistuvasta luottamuksesta. Siitä näyttää kehittyvän tarpeellinen termi
mediakeskusteluun.
2.3.2010
BBC supistaa – ehkäpä Ylekin
BBC aikoo supistaa sinne tänne rönsyillyttä
tv-toimintaansa. On perinteistä toimintaa ja verkkoon syntynyttä jos
jonkinlaista sivuharrastusta. Lehtitietojen mukaan harkitaan paluuta lähelle vanhaa ja koettua. Yleisradioyhtiön tehtävänä
on tuottaa radio- ja televisio-ohjelmia. Hyviä ja huonoja, mutta ennen kaikkea
sellaisia, joita tavalliset askareissaan puuhaavat ihmiset tarvitsevat ja
haluavat. Tällä linjalla kehityksen ei tarvitse pysähtyä. Sitä on Yle Teemalla
näyttöä. Verkon ja ennen kaikkea
ihmisten kuormittaminen eri verkkopalveluilla sen sijaan syö vähin tuloksin
sekä Yleä että yleisöä.
21.2.2010
Kaverit lisääntyvät
Sitä mukaa kun olympialaiset vanhenevat ja
mitalisaalis ei kasva, alkaa toimittajien puheissa vilahdella taas entistä
enemmän ”kavereita”. Heikosti menestynyt urheilija saa nimikkeen kuin vihjeenä
sivuun joutumisesta. Moite taitaa koskea vain sähköistä mediaa. Painetun sanan
tuottajat osaavat varoa. Olisiko tasa-arvon ja heikon olympiamenestyksen
jälkeen myös naispuolisille urheilijoille oltava jokin vähättely? Nykyisin he saavat ihan asiallisen kohtelun.
21.2.2010
Yle taas raiteeltaan
Ylessä sorruttiin vanhaan uomaan. Uusi valtaa saanut keskittymä ei torjunut
kiusausta vaan kiitti nimittäjiään näiden toivomalla tavalla. Jungnerin erottaminen synnyttää paljon kaunoja. Demarit eivät sitä
unohda ja heitä on Ylessä suhteellisesti enemmän kuin muualla yhteiskunnassa.
Siihen on historialliset ja
ammattirakenteeseen liittyvät syynsä.
Ammattiliitot eivät näe tätä poliittista valintaa hyvänä niin tuttua kuin
se niille onkin. Minua touhukkaan
Jungnerin töniminen harmittaa.
Tunnen sympatiaa Jungneria kohtaan. Minua
savustettiin Ylestä aikanaan hieman samalla tavalla. Kun pätevää syytä ei löydetty, siirryttiin
mielivaltaan. Kuopankaivajien ydinjoukko levitti aluksia perättömiä tietoja,
jotka upposivat aluksia myös uutistoiminnan johtoon, Sen valppaus ei riittänyt
riittävään analysointiin ja se nieli syötit hyväuskoisena. Ryhti ei vielä totuuden
selvittyäkään riittänyt oikaisuun. Yritys, jonka keskeisiä tehtävässään on luotettavuus, toimii
estoitta vain toisen osapuolen antamien tietojen varassa. Sopii hämmästellä.
9.2.2010
Names are news
Vanha journalismin oppi pätee edelleen: nimet ovat
uutisia. Ylen urheilutoimitukselle voi sanoa, että niin myös vammaisten
nimet. Aamu-tv:n urheilu puhui vain
lukumäärästä, kun oli puhetta vammaisten
olympialaisiin osallistuvista. No haastatellun nimi sentään mainittiin.
Vähintään nöyryyttävää.
21.1.2010
Laatu hakee uusia väyliä
Kaliforniassa journalismia tutkiva Tanja Aitamurto esittelee (HS
24.1.10) laatujournalismin uutuutta, joka on saanut määritteen hidas
journalismi. Normaalisti laatujournalismissa
toimittaja päättää toimituksen
hyväksymien uutiskriteerien pohjalta, mitä asioita otetaan käsittelyyn.
Päätöksen teko on siis kriteerien
ohella toimittajakohtaista. Nyt Demand Media nimisessä
tuotantoyrityksessä tietokoneen algoritmi etsii ratkaisun. Algoritmi puolestaan
tukeutuu siihen, mitä aiheita ihmiset minäkin aikana googlaavat. Saapa nähdä, yleistyykö moinen meillä
ilmaisjakelussa. Hesarin kirjoituksessa
ei ”hitaita” päivälistoja esitellä, mutta ajankohtaisia, jopa
päiväkohtaisia jutut varmaa ovat.
Laatua ne lisäävät lähinnä siten, että
määrä vähenee, koska ”varmuuden vuoksi”
ei mitään tarvitse ottaa mukaan. Se taas vähentää kustannuksia ja
ilmeisesti lisää asiakkaita.
9.11.2009
Hurmaava Hesari
Helsingin Sanomien päätoimittaja Virkkunen
kirjoittaa (HS 8.11.09) lehtensä painoasun uudistamisen yhteydessä myös lehden
journalistisesta tehtävästä: merkityksellisen tiedon jakamisesta. Tällainen
lämmittää Ylessä aikanaan saman aatteen puolella olleen mieltä. Opin
kertaaminen on kyllä aiheellista, sillä toisenlaisen vaihtoehdon vaatijoita
liikkuu ajassa. Vanha kollega Heikki Kahila päivitteli Arto Nybergin ohjelmassa
Ylessä paljon hyvää aikaan saaneita uutiskriteerejä. Tarmo Ropponen puolestaan
oli eläkkeelle lähtiessään sitä mieltä, että lähetyksiin olisi saatava myös kiinnostavuuden perusteella valittuja
uutisia. On vain niin, että mikä kiinnostaa yhtä ei välttämättä kiinnosta
toista.
22.10.2009
Miksi pois Afganistanista?
Tasavallan presidentti haluaa suomalaisten
turvajoukon olevan Afganistanissa yli toisen vaalikierroksen,
puolustusministeri haluaa sopia Naton kanssa ja rauhanturvaajat lähtevät
sopimusajan loppuessa. Sotilaiden kannasta kertoi vain Helsingin Sanomat. Yle
ei jostain syystä tuonut tätä esille.
Mikä kumma pitää Ylessä hengissä tätä tasapainotonta suhdetta valtaan.
PS. Kyllä Ylekin pian pääsi mukaan ja hallitsi koko kolmidraaman. Lienee ollut pieni uutistappio, kun ulkomaiset lähteet eivät ilmeisesti kertoneet.
7.9.2009
Juhlat vaisummat kuin Uutiset
Ylen uutisten juhlamenot olivat ennakoitavissa. Ei mitään yllättävää. Myönteistä sentään se, että uutistoiminnan johtaja ilmoitti Ylen noudattava uutisten merkittävyyteen perustuvia uutiskriteerejä. Ymmärrettävää on, että hän sanoi väljemmän valinnan sopivan muuhun verkossa ym. olevaan aineistoon. Olen ymmärtänyt vastakkaisten puheiden aiemmin perustuneen suuren yleisön ja pienen äärivanhoillisten joukon tyynnyttelyyn.
21.4.2009
Maakunnat
eivät näy Ylessä
Maakuntien näkymättömyys on vanhaakin vanhempi vaje
Ylen ohjelmissa. Olli-Pekka Heinonen yrittää vakuuttaa, että vajetta ei ole koska
on Tampereen TV2 ja tuotantoa myös muualla siellä täällä.
Selitys ei varmaan tyydytä myöskään yleisön osaston kirjoittajaa, joka
ihmetteli maakuntien unohtamista (HS 8.3). Ohjelman sisältö ratkaisee.
Siitä on
kysymys. Maakunnissa ei pidetä alueellisena ohjelmana sarjaa Karjalan kunnailla, joka on pelkkää
aikuisten satua ilman kosketusta todellisuuteen. Helsingistä tuotujen tekijäin
viihdeohjelmana se hyväksytään ja sitä katsotaan. Alueellista
näkyvyysvaatimusta se ei täytä.
Taivaantulet pääsi jo lähemmäs tavoitetta ohjelmana, joka kertoo
suomalaisten maakuntien elämästä. Todellisuuteen voisi yltää Taivaantulien toinen osa, jos se tehtäisiin Kemijärven
viime vuosien tapahtumista fiktiona tai dokumenttinäytelmänä. Voisinpa
kuitenkin lyödä vetoa, että sellaista ei tehdä.
Ajankohtaisohjelmat ovat aivan liikaa kiinni Helsingin ja Uudenmaan
asioissa. Lääkäripula on vuosia ollut vakava ongelma varsinkin idässä ja
pohjoisessa. Uutisiin ja ajankohtaisiin se ylsi vasta, kun vaje iski oliko se
Hyvinkäälle. Maalaislääkäri sarja sentään täyttää maakunnista tehtäville
ohjelmille asetettavan tiedollisen vaatimuksen.
Uutisissa
maakunnat ovat valkoista tai korkeintaan harmaata aluetta. Havaintojen mukaan
maakunnissa on kolme toimittajaa, jotka tekevät jotain uutisiin; Lapissa,
Kuopiossa ja Lappeenrannassa. Rajanpinnan toimittajilla näyttää työsarkana
olevan myös Pietarin ja Karjalan alue Venäjällä. On selvää, että niin pienellä
miehityksellä kuljetaan korkeintaan jälkijunassa.
Ulkomaanuutiset ovat tärkeitä ja esimerkiksi ahdingossa olevan Tiibetin
tapahtumat on syytä välittää sillä perusteellisuudella kuin on tehty.
Kotimaanuutiset ovat tärkeitä ja Kainuun lääkäripula ja monet muut ongelmat on
syytä välittää perusteellisesti. Onko välitetty vai ajaako Tiibet ohi.
Mellakkako on uutisten valintaperuste?
24.3.2009
Viihde valtasi Ylen Uutishuoneen
Aluksi myönteistä. Ohjelma toivottavasti sai katsojat näkemään uutistyön uudesta näkökulmasta, tapahtuman ja kuvaruudun välistä. Se monipuolistaa arviointia ja lisää tervettä epäilyä.. Minulle Uutishuoneen kirjoittajana on myönteistä, että kirja sai paljon lukijoita, varmasti enemmän kuin Ylen piirissä toivotaan.
Ylen Uutishuoneen antama loppuvaikutelma on pettymys. Ohjelmasta yritettiin rakentaa tuote yhteen sopimattomista aineksista: todellisista uutisista, todellisista tapahtumista ja kuvitelluista. Hyvin vaikeaa näinkin tuoreista, hyvin muistissa olevista asioista.
Toteuttajille tuli välillä niin epävarma olo, että piti kääntää fiktio faktalle. Sen jälkeen sopi ilmoittaa, ettei juopotteleva uutistenlukija ollut Kahila tai Lind. Liioittelu ja sen peruuttelu söi paljon uskottavuutta.
Pahiten harkinta petti kai tapaus Salorassa. Uutispäällikkö syytti Vesaa lahjuslistan salaamisesta juopottelevan työkaverin suojelemiseksi. Siinä tekijät väänsivät faktaa uuteen muotoon fiktion suojassa. Faktana mitään lahjuslistaa ei ollut toimituksessa. Fiktionakin vihjailut tietoja salailevasta toimittajasta ovat törkeitä, faktaväitteinä raastupakelpoisia. Todelliset tapahtumat on kirjattu monipuolisesti Uutishuoneeseen.
Loukkaavasti fiktiota käytettiin liittämällä uutispäällikön kuolema Kuopiossa sattuneeseen traagiseen lento-onnettomuuteen. Siinä fakta otettiin fiktion palvelukseen.Onnettomuudessa kuoli paljon ihmisiä, mutta ei ketään television uutistoimituksesta. Uutispäällikkö olisi kyllä saatu muutenkin hengiltä.
Nyt se on nähty. Ei vastannut lähdekirja Uutishuoneen tasoa. Jos e ole lukenut, kannattaa avata www.uutishuone.com
================
27.2.2009
Lääkäripula etelään ja televisioon
Lääkäripula tuntuu nyt myös etelän asutuskeskuksissa - niinpä on aihetta puhua asiasta myös television ajankohtaisissa. Maakuntien lääkäripulasta vaikeneminen tai sanotaan melkein vaikeneminen kuvastaa niin Ylen muunkin sähköisen median suhtautumista Toijalan pohjoispuoliseen Suomeen. Ylellä on maakunnissa vain yksi toimittaja television uutistyötä tekemässä. Hänellä on hallussa koko itäinen Suomi ja vielä rajantakainen Karjala. Muu Suomi vaikenee televisiouutisissa. Takavuosina sellainen ei olisi tullut kuuloon. Maakunnissa olevat toimittajat olisivat nostaneet puutteesta kovan melun. Nykyisin taitaa tulla painetta, jos maahanmuuttajia ei muisteta.
30.1.2009
Epäily vaimenee
Nyt näyttää varmalta, että tv-uutiset on todella ottanut käyttöön uuden tavan rakentaa uutislähetystä.
Kuten jokin aika sitten epäilin juontajan haastateltavaksi tuodaan studioon
huipputason päättäjiä ennen lähetystä. Haastattelu sijoitetaan sitten lähetykseen antamaan vaikutelma suorasta
haastattelusta. Tällainen toteutus antaa haastattelulle arvovaltaa, luo
uskottavuutta ja mahdollistaa pitkät ilmiasultaan hallitut kokonaisuudet. Kun
tätä menettelyä sovelletaan vain yhteiskunnan ylimpään päättäjäjoukkoon ja sen
tavoitteista raportointiin, voi menettelystä käyttää myös riippumatonta
uutistoimintaa hyvin vähän mairittelevia määreitä.
29.1.2009
Uutishuone kiinnosti
lehtiä
Helsingin Sanomat ja Aamulehti ottivat uutissivuilleen epäilyksen tekijänoikeuksien rikkomisesta tv:n Uutishuoneen teossa. Käsikirjoittaja myönsi Hesarille, että nettikirja on yksi lähdemateriaaleista. Tottahan käsikirjoituksen teossa on muitakin lähteitä, mutta Uutishuone näyttää olevan ainoa tekijänoikeuksien piirissä oleva. Yleisradiota asia ei näytä herättävän. Siellä on ilmeisesti yhdentekevää, miten alihankkijat työnsä tekevät. Aamulehdessä käsikirjoittajat ensimmäisen kerran selkeästi myönsivät, että Uutishuonetta on käytetty tv-sarjan käsikirjoituksen teossa.
30.12.2008
Uutishuoneen
nimi käyttöön luvatta
Yleisradio tekee sarjaohjelmaa, jonka otsikoksi on
otettu luvatta Uutishuone. Nimi on ollut varattuna tällä nettisivustolle ja
ennen kaikkea kirjalliselle tuotteelle, jonka nimi ja otsikko on Uutishuone.
Ylen ennakkomainoksen mukaan sarja on uutistyön kuvausta aivan kuin
alkuperäinenkin Uutishuone Saapa nähdä, mitä lakimiehet sanovat tällaisesta
lainailusta. Joka tapauksessa netti rinnastetaan nykyisin muihin median
lajeihin.
15.12.2008
JSN julkisuuslinja liian väljä
Julkisen sanan neuvosto suhtautuu liian väljäsi
epäilyjen nimien julkistamiseen. Linja tuntuu olevan sama koskee asia sitten
virkamiestä tai muuta kansalaista. Kansalaisten suorassa tarkkailussa olevalle
kauppiaalle epäillyksi joutuminen varsinkin ammattiin liittyvissä asiassa on
tuhoissa. Jutun raukeaminen ei korjaa enää vahinkoa. Virkamiestä valvova ryhmä
on pienempi ja asiantuntevampi. Vapauttava päätös palauttaa myös oikeudet eikä
mainekaan ole paljon kärsinyt. Esimerkiksi käy hyvin Alpo Rusi, joka rankan
kuurin jälkeen on jälleen suurlähettiläänä.
12.12.2008-12-13
Vastuurintamalla ehkä selkenevää
Muutamat kansanedustajat, Rajala etunenässä, ovat ryhtyneet
puolustamaan oikeuksiaan julkista sanaa vastaan. Hyvä niin, kaikki ei ole
nykyisin kohdallaan. Keskeistä on, kuten moneen kertaan on todettu, lähdesuoja
ja sen varjeleminen. Asia on kaksi puolta eikä ehdotonta ohjetta ole
mahdollista antaa. Se taas korostaa toimittajan asiantuntemusta ja kypsyyttä.
30,10.2008
Uutisten uudet
asenteet
Kirjoitan tätä pienellä riskillä erehtymisestä. Nyt
nimittäin näyttää siltä, että tv-uutisissa on siirrytty uuteen käytäntöön. Siinä
uutislähetyksen vetäjä, johtaja tai mikä nyt onkin, on alkanut tehdä
studiohaastatteluja ”suorassa lähetyksessä”. Nämä haastattelut ovat usein
nauhoitettuja ja siten todellista suoran uutislähetyksen todellisuutta
vääristäviä. Katselijalle annetaan
vaikutelma dynaamisesta niin haastattelijan kuin haastateltavankin likoon
panevasta tilanteesta.
1.10.2008
Kukaan ei tiedä
Media on joutunut kokonaan uutta ajattelua ja asennoitumista vaativaan tilanteeseen. Päät kääntyilevät myös meille Suomessa. Aina New Yorkin tornien romahtamisesta on kaivattu ja haettu uutta lähtökohtaa; onko kaikella yhteinen, syvällä oleva yhteinen nimittä? Jalat maassa olevaa ajattelua edustava Joensuun yliopiston sosiologian professori Leena Koski on analysoinut asenteita. Hän ei puhu syrjäytymisestä vaan syrjäyttämisestä. Kosken haastattelu sanomalehti Karjalaisessa 29.9.2008. Sitä sanomalehteä ei ole tullut aiemmin paljon kehuttua. Tämä oli journalistinen teko.
.
10.7.2008
Venäjän vika ja vain Venäjän
Venäjää on syyllistetty tarmokkaasti Suomen metsäteollisuuden vaikeuksiin saattamisesta. Iltalehden kolumnisti Kalle Isokallio panee asioita ruotuun palstallaan. Isokallion huomioita: - hallitus keskittyy lupailemaan verorahoja vain maanviljelykseen ja puunjalostukseen, - kun teollisuus on tehnyt perusvirheen luullessaan halpaa puuta tulevan Venäjältä maailman tappiin, kärsiköön virheestään, liikkeenjohdolle ei makseta korvauksia verorahoista. - osakkeenomistajien pitää tyytyä vähään ja pumpata omia rahojaan yhtiöön. - miksi kepu valittaa korkeita tulleja, nehän tietävät korkeaa kotimaista puun hintaa? - kummitteleeko taustalla oma Metsäliitto-yhtymä?
7.7.2008
Kuka korvaa väärät setelit?
Isojen setelin väärennyksistä on taas tehty monen monta uutista ja käsittely on ollut myös kohtuullisen monipuolista. Yksi kuitenkin unohtuu jatkuvasti; kuka korvaa väärän setelin saaneen ja sen pois luovuttaneen vahingon? Tahattomaksi ”yhteiskunnan uhriksi” joutunut taitaa joutua kärsimään vahingon omassa kukkarossaan. Kiinnostava tiedotuspoliittinen asia. Vaikeneminen kuvastaa median vastuullisuutta ja sitä kenen joukoissa media seisoo.
5.7.2008
Kisojen lähetysaikoja pantataan
Olympiakisat lähestyvät ja kansa virittelee vastaanottimia. Monet ovat kuitenkin joutuneet itse tutkimaan ja arvailemaan lähetysaikoja, kun Yle niitä panttaa. Valtakunnallisen väline toistelee vain, että kesällä 2008 on Pekingissä olympiakisat. Revi siitä tarpeeseesi.
20.6.2008
Urheilupomo haluaa vaikuttaa
Urheiluruudussa mainostettiin päällikkö Kari Männyn tekstisivuille kirjoittamaa ”kolumnia” hiihdon dopingsotkuista. Päällikkö ei ottanut kantaa itse asiaan vaan yritti johtaa huomiota vanhaan, keskeiseen rooliin kohonneen hiihtovalmentaja Kyrön entisiin tekemisiin. Yleläinen urheilutoimitus on aivan hakoteillä, kun se yrittää vaikuttaa asioiden kulkuun mielipidekirjoittamisella. Sellainen ei ole ennen Ylen riippumattomaan rooliin kuulunut eikä saa jatkossakaan kuulua. Kyrön tekemisiin saatetaan vielä puuttua, jos STT:n karmea kohtelu tulee uudelleen esille. Nyt on kuitenkin selvitettävä esillä oleva asiat ja niihin syylliset.
7.6.2008
Uutta urheiluruutua
Kohtuullista kiinnostusta herätti urheiluruudun toimittaja formulatulosten kertaus urheiluruudun lopussa. Aivan uutta minulle. Miksi niin? Olisiko syynä ollut, että Maikkarilla oli myöhemmin illalla lähetys kilpailusta. Tällainen saattaa herättää epäilyksen siitä ,että pitkälle lähetykselle halutaan lisää katsojia sanomatta sitä suoraan. Ei tietysti ole kiellettyä buffaamasta edes naapurikanavan ohjelmia.
Kenen puolella media
Omaisuusveropykäliä laillisesti hyväkseen käyttävät halutaan ”panna kuriin”. Media on sitä kovasti vaatinut, varsinkin aamu-tv:n toimittajille se tuntuu olevan tärkeää. Sen sijaan ei ole kertaakaan ”vaadittu kuriin” vaalirahoitusta salailevaa kansanedustaja Timo Kallia. Ei ole juuri arvosteltu sitäkään, että vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöjiä ei uhkaa minkäänlainen rangaistus puhumattakaan ”kuriin panemisesta”.
7.3.2008
Rosberg kisasi kisoja
Formula-autoilija Keijo
Rosberg oli sen verran sanallisesti lahjakas mies, että kehitti omaa sanastoa
puhuessaan kilpailuistaan. Rosberg kisasi, ajoi kilpaa kisoja. Sitä ennen kisa
tai paremminkin kisat oli ollut lähinnä
massatapahtumien yleisnimi, ei kilpailun synonyymi. Mutta eipä annettu Rosbergille
tekijäoikeutta uuteen käytäntöön. Urheilutoimittajat alkoivat korvata
kilpailun yhä useammin kisalla. Minun
mielestäni ei ole kovinkaan komeaa puhua kisasta, kun käydään ”veristä”
taistelua senteistä, sekunneista ja ennen kaikkea markoista. Mutta makunsa
kullakin.
19.2.2008
Hyvärinen tasapainoilee
Toimittajana monenlaista tehnyt Pekka Hyvärinen on uudenlaisen haasteen edessä julkisen sanan neuvoston keulamiehenä. Jännityksellä odotin mihin suuntaan mies mielipiteiltään kallistuu. Asettautuminen oli varmaan tasapainoilua ja päättyi kevyttä ja henkilöön käyvää journalismia harrastavan median voitoksi. Hyvärisen kannanotoista julkisuudessa voi uumoilla, että monen rikoksesta epäiltynä olevan asema mediassa heikkenee. Tähän saakka he ovat olleet varsin hyvin julkisuudelta suojassa. Media odottaa praktiikan avautumista.
5.2.2008
Uutistenlukija Uosukainen ottaa kantaa
Uutisankkuri
Uosukainen otti kantaa presidentti Halosen eduskunnassa pitämään puheeseen.
Uosukainen sanoi, että tasavallan presidentti otti ”varovaisin sanakääntein”
kantaa Kemijärven selluloosatehdasta koskevaan kiistaan. Kuitenkin sanakäänteet
olivat aivan muuta. Presidentti Halonen otti kantaa harvinaisen voimakkaasti.
Puheen luonnehdinta varovaiseksi oli asiana varsin erikoista, mutta
toimituksellisena tekona ennen kuulumatonta. Perinteisesti uutistenlukijaa on
toimituksessa varjeltu leimautumiselta. Tällä kertaa näin ei tehty.
Kiinnostavaa olisi tietää, toimiko Uosukainen itsenäisesti vai esimiesten
määräyksestä. Mieleen alkaa hiipiä ajatus, että Yleisradio on ottanut
ensisijaiseksi tehtäväkseen yhteiskuntarauhan vaalimisen ja ”valtaa pitävien”
varjelun vapaan ja runsaan tiedonvälityksen asemasta. Tästä löytyy kyllä
esimerkkejä. Muutama päivä sitten kirjoitin Finnairin lakosta ja sen vajaasta
tiedottamisesta.
2.2.2008
Ettei unohtuisi - totuus
Terrieriksi
itsensä kokeva Outi Nyytäjä kehuu (HS 2.2.2008) monesta syystä Timo-Erkki
Heinon dokumenttia Lama ja oikeus. Sallittaneen hieman varauksia. Heino
keskittää huomion pankkien tekemiin virheisiin, holtittomaan menoon ja
romahdukseen. Ei ole syytä puolustella pankkeja; ne harjoittivat rahankylvöä,
jota mikään ei hillinnyt. Osapuolia oli kuitenkin neljä; pankit, valtiovalta-SP,
konkurssilta käytännössä suojassa olevat suuryhtiöt ja pienet turvattomat
talouden toimijat. Nämä viimeksi mainitut jätettiin heikoimpina siekailematta
yksin estämään koko yhteiskunnan luhistumista. Kurjuuden alkusyy oli
pankkipolitiikka, mutta varsinainen syy valtiovalta-SP, joka uhrasi
pienyritykset pankkien ja suurten tukemiseksi. Heinon dokumentin heikkous on
verhon vetäminen valtiovallan toiminnan suojaksi. Jotain yhteistä meillä
Nyytäjän kanssa on. Minua kutsuttiin 1970-luvulla tv uutisten terrieriksi, kun
pidin saarnoja laatujournalismin puolesta.
Kunniakas nimike ainakin annettuna.
24.1.2008
Hallitukselle suojaa Kemijärvi-draamassa
Tv-uutiset
kertoi, että osa Finnairin henkilökuntaa on ollut lakossa. Kerrottiin myös missä,
milloin. Näin vastattiin neljään uutistoimittajan peruskysymykseen, mutta se
viides ja ehkä olennaisin jäi vastaamatta. Se viides on Miksi ja vastaus
”Kemijärven sellukiista”. Osa ay-väestä haluaa auttaa kemijärveläisiä.
Epäilemme taas virheen syyksi tyynnyttelymentaliteettia. Epäilys on vakava
viittaus toimituksen riippumattomuuden heikkenemiseen. Toinen joskin
epätodennäköinen syy on ammattitaidon puute.
5.1.2008
Toimittaja nyökyttelee
Tiukka
toimittaja ei ennen nyökytellyt haastateltavalla tämän vastatessa ei
varsinkaan, jos oli juuri esittänyt terävän kysymyksen. Nykyisin se on kovin
tavallista ja antaa kovin hontelon vaikutelman kuin hyväksymällä vastauksen jo
ennen vastausta. Olen ottanut oppia vanhasta viisaasta koirastani. Se kuuntelee
puhetta aluksi terävästi. Varsin pian selittelyn jatkuessa se kuitenkin alkaa
kalistella päätään. Jos vastaus ei ole kiinnostava, se nousee, hipsii
nurkkaukseensa ja huokaisee levolle.
6.12.2007
Maakuntalehdet kurjistuvat?
Itsenäisyyspäivän
iltana tuli puhetta sanomalehdistä. Puunjalostuksessa toimiva ystäväni
seuraa aikaansa ja sanoi, että hän ei viitsi enää tilata Karjalaista. Lehti
kurjistuu vuosi vuodelta tiedonvälittäjänä, vaikka voi taloudellisesti edelleen
hyvin. Aktivisti kertoi vertailleensa nykyisiä ja muutaman vuoden vanhoja
lehtiä. Tekstiala ei ole vähentynyt. Sen sijaan ovat vähentyneet merkittävät
uutiset, vaikka otsikot kasvavat korkeutta ja leveyttä. Se merkitsee
toimitusaineiston senteillä mitatun tilan pitämistä ennallaan entistä
pienemmillä työllä ja kustannuksilla. Toimituksellista tekstiä pitää olla,
jotta lehti ei vaikutta kokonaan mainosjulkaisulta.
Samaa asiaa on todisteltu vuoden 2008
marraskuussa väitöskirjalla. Jyrki Pietila on todistellut, että sisältö on yhä
enemmän jäämässä taitto- ja ulkoasuelementin taakse. Vanha juttu, josta
jatkuvasti taitettiin aikanaan peistä myös tv-uutisissa. Siellä kuvan – ei niin
väliä minkä – korostamisen puolustajia on runsaasti. Samoin sanan käytössä
taistelevat korostettu lyhyys ja selkeys, vaikka ne eivät tietysti ole kokonaan
ristiriitaisia asioita.
1.11.2007
Paineta Yle kohtaan
SanomaWSOY:n
eli Hesarin Rauramo perää Ylen toiminnan rajojen tarkistamista. Julkisen
palvelun laajuuden määrittäminen ja supistaminen on jo kauan ollut kaupallisen
median ajatuksissa, mutta sen puheeksi muuttaminen on antanut odottaa.
Ajankohta on nyt kiitollinen, kun Yle on myllerryksessä. Mahdollisuudet selvitä
ovat kuitenkin hyvät laajan parlamentaarisen tuen avulla. Samalla pitäisi
päästä siihen, että Ylen olisi pätevän johdon hallussa. Pätevyys tarkoittaa
sekä kokenutta että ammatillisesti ja sivistyksellisesti koulutettua johtoa.
Nämä laatukriteerit jättävät levän raon puoluepolitiikkaan.
28.10.2007
Rusi vaietaan Ylessä
Tapaus Rusi on vaiettu Ylessä lähes äänettömäksi. Kaupalliset kanavat sen sijaan seuraavat tapausten kulkua. Tässä vaiheessa on kiinnostavaa, että valtion käyttäytyminen ei mediassa kiinnitä huomiota. Tapaus on oikeudessa puitu ja Rusi todettu syyttömäksi, mutta päätös ei kuitenkaan kelpaa valtiolle, jonka pitäisi olla kansalaisten oikeusturvan ylin takaaja. Taitavat henkilökohtaiset kaunat painaa enemmän kuin oikeusturvan toteutuminen.
22.10.2007
Karhujahteja aamutuimaan
Aamutelkkari esitti elokuvia karhujahdeista eri aikakausilta ilman tukikommentteja. Niitä olisi tarvittu. Vanhat nykyaikaan soveltumattomat metsästystavat olivat ikävää katsottavaa ja varmasti hämmentäviä. Tarve vain korostui, kun yhdessä jaksossa toimittajalla oli protestimieltä säälimättömäksi määriteltävää metsästystapaa kohtaan. Läheskään kaikessa arkistotavarassa ei selittämisen tarvetta tietenkään ole.
22.10.2007
...väitetään, että...
Tällainen passiivimuotoinen ilmaisu ei vain ota kadotakseen uutisteksteistä Ylessä. Helsingin Sanomista mutu-tuntuma on, että siellä tällaista toimitustapaa ei ei enää hyväksytä. Tv iltauutisissa toimittaja sanoi ”väitettävän, että” tietty virkamies on keksinyt työtehtäviensä yhteydessä takaportin uuteen ylempää virkaan. Toimittajalla oli ilmeisesti oma poliittinen lehmä ojassa. Piti ruveta vihjailemaan nurkan takaa. Heikkoa toimittamista. Kun tällaiseen törmää, vahvistuu käsitys tällaisen harrastamani arvioinnin tarpeellisuus.
12.10.2007
Lauantaiseura kehittyy
TV1:n
lauantaiseura otti pitkän harppauksen kehityksen tiellä. Kesto oli pitempi,
sisältö monipuolisempi ja rikas. Vieraana oli professori Heikki Ylikangas,
vankka yksipurjehtija, joka on saanut uusia tuulia historian tutkimukseen.
Ohjelmassa pääsivät puhumaan myös muutamat sivulliset. Toivottavasti kyse on
pysyvästä ilmiöstä eikä siitä yleläisittäin tavasta, että
vähemmistömielipiteisiin on aina otettava mukaan vastapaino, ettei vain joku
mahtava hermostuisi. Näitä uudistustoiveita olen esittänyt jo vuosia, mutta
hyvä myöhäänkin.
4.10.2007
Rattijuopot ja muut hurjastelijat
Hallituksessa
kaavaillaan liikenneturvallisuuden lisäämistä ja tavoitteeseen aiotaan päästä
ylinopeuksia karsimalla. Tällä kertaa valvonnan lisääminen koskisi myös niin
sanottuja raittiita kaahareita, mikä on kiitoksella havaittu. Ylen radiouutiset
kuitenkin pitäytyi vanhassa keskittyi siihen miten rattijuopot on saatava
kuriin. Uutisen keskeinen sisältö unohtui. Tahtoisinpa tietää, mikä sai tämän
aikaan.
21.9.2007
Uutta ilmettä tv-uutisten ilmiasuun
Vanhat mediamestarit opettivat, että pientä muutosta tarvitaan. Sen on kuitenkin niin pientä, että vastaanottaja ei sitä tietoisesti huomaa. Tämän mukaan tv-uutiset on nyt haukannut liian suuren palan muokatessaan ilmiasua. Raju alku ei kuitenkaan johda sen kummempaan. Miksi aamu-tv on sekoitettu samaan soppaan? Kysymyksessä on kuitenkin kaksi erilaista lähetystä, toinen on tiukka uutislähetys ja aamu-tv hyvässä mielessä vähän mitä sattuu. Oma ryhti siinä romahtaa.
31.8.2007
Alentava nimittelyä ots6pte4p
Kaveriksi nimittely on tullut tavaksi muutamille
urheilutoimittajille. Tahdotaan tai ei, tapa on urheilijaa alentava. Nimittely
menettelisi jotenkin, jos se olisi tasapuolista. Niin ei kuitenkaan ole. En ole
kuullut, että kaveriksi nimiteltäisiin ketään menestyjää. Sijoille 1-3
sijoittunutta puhutellaan aivan eri tavalla. Nimittelyn siirtyminen katsotaan
mahdolliseksi viimeistään pistesijojen jälkeen. Kuinkas kaveri nyt tuolla
tavalla!
OTS 6P TE 4P
31.5.2007
Helsinkikeskeistä
Pienet asiat paljastavat usein yhtä ja toista. Nyt oli lapissa viileää ja Itä-Suomessa pari astetta enemmän lämmintä. Aamutelevision juontaja oli kuitenkin sitä mieltä, että lämmintä piisaa. Mistä moinen julistus. Siitäpä tietysti, että etelässä oltiin hellelukemissa.
6.2
.2007 HS
Petokysymykseen ratkaisu
8.2.2007
Lopulta kansa varmaankin tietää, että sen mediasta saama poliittinen tieto on peräisin pääasiassa valtapuolueilta; Niiden sanoman läpimeno on taattu, mutta vaihtoehto saa odottaa ennen julkisuuteen pääsyä. Toimivan demokratian perustana olevalle laajalle kirjolle ei anneta arvoa. Olen tätä asiaa toistanut vuosia. Niinpä ilahduin, kun eräopas Timo Järvenpää kiinnitti tähän asiaan huomiota Hesarin mielipiteissä. Ehkäpä sana leviää ja painostaa muutokseen.
16.2.2007
Herranniemen historiallinen kestikievari paloi Lieksan Vuonislahdessa. Se hätkähdytti vanhoja lieksalaisia ja oli kertomisen arvoinen historiallisen kohteen tuhoutuminen. Yllätys oli, että uutiskilpailuun joutunut STT hävisi haastajalle Yleisradiolle. En odottanut, että näin käy jo uutiskilpailun alkumetreillä. Ylen uutisessa kerrottiin olennainen joskin niukasti. STT:n uutisessa puhuttiin vain ”majoituskäytössä olleesta rakennuksesta”. Viisi riviä yhdellä palstalla. Onko jatkokin tätä tasoa? Suomen Kuvalehden arvioija oli viikko siten kuitenkin toista mieltä. Hän oli havainnut, että Yleisradion uutiset ovat muuttuneet maakuntalehtien lukemiseksi. Miten paljon STT:n ”kiellettyä” aineistoa mahtaa tätä kautta päätyä myös Ylen tuuttiin? Luin STT:n uutisen Hesarista. Siitä taas kysymys, onko valtalehden kotimaan uutishankinta heikon STT:n varassa? Tärkeitä kysymyksiä.
2.3.2007
Bubi Wallenius ja uusi selostajatoveri jaksavat ärsyttää - liialla puhumisella ja turhalla puhumisella. Oli jo toiveita, että vanha selostajakonkari lopettaa ja jättää areenan nuorille. Mutta ei. Siellä vain pitää pysyä hokemassa ikuisia ”niin tai saattaa olla näin” pähkäilyjä. Pelättävissä on, että nuori seuraaja oppii saman merkityksettömien sekuntien luettelemisen ja aivan mutu -tietoon perustuvan muka asiantuntevan selittelyn. Uskoisitte, että katsojat haluavat nähdä - vähemmän kuulla - hiihtoa, liikuntaa, kilpailua. Voitte unohtaa muutaman sekunnin eron kymmenen kilometriä ennen maalia. Malttia ja laatua puheisiin.
8.3.2007
Itsenäisyyspuolue hakee sanansijaa puolueen vaalilehti
Itsenäisyyspuolue on haastanut valtioneuvoston ja Yleisradion oikeuteen pienten puolueiden sivuun jättämisestä ja niin vaalirahoituksessa kuin muussa kohtelussa. Mielenkiintoinen kokeilu tämä haaste, josta sen paremmin Yle kuin päivälehdetkään eivät ole kertoneet. Viitannee haasteen aiheellisuuteen.
12.7.2006
Luontoradio haluaa suojella supia
Risto Nurmen luontoradio on jollakin tuntemattomalla tavalla ärsyttänyt. Mutta nytpä alankin jo aavistaa, kun ohjelmassa puolustettiin supikoiran oikeutta Suomen luontoon. Supikoira on tulokas ja paha maassa olevien linnunpesien hävittäjä. Kysymys ei ole muutamien munien syönnistä. Kun ohjelma ei yleensä mitenkään kritisoi luonnon kuten metsien kovaa kohtelua, sitä alkaa pitää kielteisten ilmiöiden suojeluprojektina.
19.4.2005
YLE ALKAA KIINNOSTAA
Ylen asiat alkavat kiinnostaa myös pieniä puolueita. Perussuomalaisten Soini vaati Ylen johtoon pätevää pääjohtajaa, jolla on eri ilmiöille tilaa antava näkemys. Toivottavasti Soini saa seuraa. Olisi aika poistaa sdp:n jäsenkirja pääjohtajan tai nykyisin toimitusjohtajan valintaperusteista. Kirjoitettunahan sitä ei tietenkään olemissään, mutta...
4.1.2005
Mainosta Marimekolle
Marimekko nappasi lähes tunnin ilmaista mainosaikaa televisiosta. Saimme katsella Kirsti Paakkasen liikemiestaidoista tehtyä ohjelmaa. Pahinta oli kuitenkin tarjottu väärä käsitys, että Suomessa ei ole enää vaatetusteollisuutta Marimekon ulkopuolella. Sitä kuitenkin on. Pienissä firmoissa tällainen ohjelmapolitiikka koetaan lähinnä tahalliseksi vahingonteoksi.
13.12.2004
ASIAA, GALLUPEJA
Vuosia hokemani asia on nyt todistettu tutkimuksella. Ylen oma mies Axel Rappe on havainnut, että asiakysymykset ovat jääneet vähälle television vaaliuutisoineissa. Uutistoimitus on enemmän keskittynyt enemmän ennusteiden tekemiseen kui tiedon levittämiseen. Tutkimus ei paljasta asian kaikkein huolestuttavinta puolta. Vaaliennusteiden tekemisellä puututaan suoraan äänestystulokseen. Ennusteilla on itseään toteuttava ominaisuus. Erikoisesti tämä koskee suuria puolueita ja siksi niiden uutisointi hyväksytään Ylessä.
26.4.2004
Uutiset vähättelee katsojia
Tampereella on tutkittu uutisten suhtautumista yleisöön. Seija Ridellin tutkimuksen mukaan katsojia vähäpätöistetään. Tämä johtaa siihen, että esitettyä ei kyseenalaisteta. Se estää televisiouutisia koskevan julkisen arvostelun ja kritiikin. Tätä kautta televisiouutiset ei nykyisellään edistä ihmisten yhteiskunnallista toimintakykyä vaan pikemminkin ylläpitää julkista avuttomuutta. Kiinnostavaa on myös havainto uutisten katsojista. Joukko ei salli, että joki esittää ”asiattomia” arvostelevia tai tunteenomaisia mielipiteitä. Arvostelija pantiin järjestykseen. Perusteena oli lähinnä televisiouutiset ”faktuaalisen” tiedon välittäjinä. Sopii itsekin tsekata sopivassa tilanteessa.
19.102004 Tshetshenia panee kiemurtelemaan
Media on taas yltänyt melkoiseen kiemurteluun puolustaessaan yrittäessään edes jotenkin puolustaa verkon sananvapautta ja toisaalta halutessaan miellyttää politiikan päättäjiä. Maikkarin aamulähetyksen juontajan mukaan suojelupoliisi painosti palvelun tarjoajaa voimakkaasti, mutta itsenäisyystaistelijoiden nettisivut poistettiin vapaaehtoisesti.
27.11.2004 Demarien tappio huolena
Lauantaiseura jaksaa yrittää. Tänään oli huolena, ettei demaria valittu olympiakomiteaan. Onhan se tavatonta, onhan se. Ohjelman tekijät tekijät tosin olivat enemmän huolissaan kuin sosialidemokraatti Antti Kalliomäki. Muutoin demarien paperit saatiin taas puhtaiksi. Ei vaikuteta tupossa vaan tuetaan, ei sorreta maataloutta vaan ovat tasapuolisia jne.
25.10.2004
Ylen vaalikone pelaa hyvin
Kuntavaalien tulospalvelu oli taattua hyvää Yleisradion laatua. Taito on karttunut vuosia varrella. Vielä -60 ja -70-luvuilla kynä oli valttia tietokoneista huolimatta. Apuna käytettiin jopa potkulautaa, kun piuhoja ei ollut joka paikkaan.
20.10.2004
101-vuotias runoilee ja kustantaa
Ykköse kulttuuriuutiset täyttää paikkansa. Tiistaina kuulimme 102-viotiaasta runoilijasta, jolta on ilmestynyt runokirja. Olisiko kustantajilla ja niiden järjestöillä miettimisen paikka. Jokin syy hylkäämiselle on varmasti keksitty<, vasrmaan kuriositeettina pidetty. Menestystä kirjailijalle!
7.4.2004
Kiuru selittää
Ylen entinen pääjohtaja Sakari Kiuru on kokenut tarpeelliseksi muistella uudessa kirjassa. Tavoitteena lienee purkaa poliittista painolastia ja selitellä Ylen johtajakautta. Kiuru näkisi mielellään valintaperusteena muuta kuin sdp:n jäsenkirjan ja Kalevi Sorsan kaveruuden. kirulle kuitenkin pisteet siitä , että yrittää puhdistautua edes selittämällä.